Saariston helmet

Saariston helmet ovat Arkipelagia-seuran kohdelajeja, jotka suuntaavat toimintaamme.

 

Adam och Eva – seljakämmekkä

10729114_10152862985398561_1590045294_nHarvinainen ja rauhoitettu seljakämmekkä on Arkipelagia-seuran pitkäaikaisin kohdelaji. Adam och Eva -orkidea esiintyy Suomessa vain Saaristomeren alueella. Seljakämmekän elinympäristöjä uhkaavat niittyjen ja ketojen umpeenkasvu sekä laiton keräily. Arkipelagia-seura on jo 1990-luvulta saakka tehnyt seljakämmekän kartoituksia mm. Houtskarissa ja järjestänyt yleisölle suunnattuja orkideasafareita, joilla tutustutaan kasviin luonnossa. Lisäksi seura järjestää talkoita seljakämmekän elinympäristöjen turvaamiseksi.

Seljakämmekkä valittiin Arkipelagia-seuran kohdelajiksi eli yhdeksi saariston helmeksi monestakin syystä: tämä saaristo-orkidea uhkaa hävitä ilman suojelutoimia, laji on helppo tunnistaa ja soveltuu siten hyvin myös harrastajien seurattavaksi, ja lajin suojelutekniikka eli ketojen raivaus osataan hyvin.

 

Apolloperhonen

apolloIsoapolloperhonen on Suomen kookkain päiväperhoslaji. Se on Suomessa rauhoitettu ja sitä tavataan lähinnä vain Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Elinympäristökseen apolloperhonen vaatii aurinkoisia, isomaksaruohoa kasvavia kalliomaastoja. Arkipelagia-seura aloitti apolloperhoshavaintojen keräämisen kesällä 2014 ja on saanut yleisöltä huomattavan määrän uutta tietoa perhosen elinalueista. Seura suunnittelee talkootoimenpiteitä perhoskannan tukemiseksi.

Apollo valittiin Arkipelagia-seuran kohdelajiksi eli yhdeksi saariston helmeksi monestakin syystä: tämä upea perhonen on helppo tuntea ja soveltuu siten hyvin harrastajien seurattavaksi, ja lajin suojelutekniikka eli ketojen raivaus osataan hyvin.

 

Muuttohaukka

Muuttohaukka_tenovuoMuuttohaukka on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa 400 km/h. Muuttohaukkakanta on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi, eikä niitä pesi Saaristomerellä tällä hetkellä lainkaan. Arkipelagia-seura on talkootöin kesän 2014 aikana valmistanut ja asentanut muuttohaukoille suunniteltuja pönttöjä ulkosaariston linjatauluihin, ja toivoo näin saavansa tämän jalohaukaksikin kutsutun upean linnun takaisin saaristoluontoomme.

Muuttohaukka Arkipealgia-seuran kohdelajina ja pönttökokeilu sopivat seuran toimintaan hyvin, sillä seuralla on käytettävissä jäsenten veneiden lisäksi yhdistyksen oma Arkipelagia-vene. Arkipelagia-seura tukee lisäksi osaltaan WWF:n merikotkaprojektia ja merikotkarengastajat ovat osallistuneet vuorostaan aktiivisesti seuran muuttohaukkahankkeeseen.

 

Saariston kulttuuri

P1050406Arkipelagia-seuralle saaristo on ihmisen ja luonnon yhdessä luoma kulttuurimaisema, jota kalastuksen, maanviljelyn ja karjanhoidon muodostama monitoimitalous muokkasi. Jo esihistoriallisella ajalla saaret otettiin ihmisen käyttöön sitä mukaa kuin ne nousivat merestä.

Tiiviit kylät sijaitsevat suojaisilla saarilla, joilla on satama, laitumia ja viljeltävää peruna- ja peltomaata. Kyläsaaria ympäröivät saaret olivat käytössä niittyinä, laitumina ja talvirehun keruupaikkoina. Kylistä kauimpana olivat ulkokarit, joille kalastajat saapuivat kaukaa, toisista kylistä ja pitäjistä. Saaristolaiset eivät eläneet eristyksissä, vaan heillä oli laaja kontaktiverkko, johon kuuluivat mm. syksyiset markkinamatkat kaupunkeihin. Palveluelinkeinot ovat suurelta osin korvanneet perinteisen monitoimitalouden. Ennen puuttomat laidunsaaret ovat kasvaneet umpeen ja kalakarit ovat autioituneet.

Arkipelagia-seura kerää tietoa saariston hienoimmista ja toisaalta vaarantuneista kulttuurikohteista, ja suunnittelee toimenpiteitä, talkoita ja projekteja näiden turvaamiseksi ja säilyttämiseksi. Lisäksi seura suunnittelee toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä tietoisuutta saaristokulttuurista.

Close
Go top