Tiedote 2.7.2026
Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran runsaus aiheuttaa merkittävää painetta saariston arvokkaille kevätkasveille. Arkipelagia-seura selvitti asiaa Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta vuosina 2024 ja 2025. Ilmeni että pienet hirvieläimet laiduntavat aktiivisesti useita harvinaisia ja luonnonsuojelullisesti tärkeitä kasvilajeja, kuten seljakämmekkää ja kevätesikkoa. Selvityksessä havaittiin myös, että kemiallinen hirvieläinkarkote voi merkittävästi vähentää laidunnuksen haittoja.
Selvityksessä seurattiin riistakameroiden avulla 44 koealaa eri puolilla Saaristomerta. Tietoa haluttiin seljakämmekästä, kevätesikosta, pystykiurunkannuksesta ja isomaksaruohosta, joista kaksi viimeksi mainittua ovat uhanalaisten apolloperhosten ravintokasveja.
Kahden vuoden aikana kirjattiin lähes 2000 eläinhavaintoa, joista noin kolme neljäsosaa pieniä hirvieläimiä. Valkohäntäpeurahavaintoja oli hieman enemmän kuin metsäkaurishavaintoja, vuosien välinen vaihtelu oli kuitenkin suurta.
Riistakameroihin tallentui runsaasti pienten hirvieläinten ruokailua arvokkailla kasveilla. Sekä metsäkauriin että valkohäntäpeuran havaittiin syövän seljakämmekän kukintoja ja kevätesikkoja. Vaikka pystykiurunkannus on pienikokoisena kasvina vaikeampi havaita, eläinten runsas esiintyminen sen kasvupaikoilla viittaa myös sen kärsivän laidunnuksesta.
Muiden kasvinsyöjien, kuten jänisten ja rusakkojen, vaikutus kasvilajeihin arvioitiin selvästi vähäisemmäksi.
Osalla koealoista testattiin Trico-hirvikarkotteen tehoa ja tulokset olivat selkeitä. Karkotteella käsitellyillä koealoilla tehtiin vain noin kolmannes kaikista metsäkaurishavainnoista ja niille kohdistui vain 5 % ruokailuhavainnoista. Myös valkohäntäpeurat välttelivät käsiteltyjä alueita: vain neljännes havainnoista ja alle 40 prosenttia ruokailuhavainnoista osui käsitellyille koealoille. Lisäksi eläimet viipyivät koealoilla lyhemmän aikaa.
Tarkastelun kohteena oleviin kasveihin pienillä hirvieläimillä oli selvitysaikana merkittävä vaikutus, sillä eläimiä esiintyi koealoilla paljon, ja niiden havaittiin ruokailevan erityisesti käsittelemättömillä koealoilla. Myös jänis ja rusakko olivat säännöllisiä ruokailijoita , mutta niiden vaikutus kohdelajeihin tulkittiin vähäiseksi. Hirvestä tuli vain vähän havaintoja eikä sen nähty ruokailevan.
Kemiallinen karkote tarjoaa toimivan ja käytännöllisen keinon suojata pieniä mutta luonnonsuojelullisesti tärkeitä kevätkukkijoiden kasviesiintymiä niiden herkimmän kasvuvaiheen aikana tilanteissa, joissa aitaaminen ei ole mahdollista.
Selvityksen perusteella pienten hirvieläinten kantojen hallinta sekä kohdennetut kasvien suojelutoimet ovat välttämättömiä, jotta Saaristomeren niityt ja kedot säilyvät elinvoimaisina – ei vain kasveille, vaan myös niistä riippuvaiselle hyönteis- ja perhoslajistolle.
Lisätiedot:
Jouko Högmander, 0400-826440, Arkipelagia-seura
Antti Rinne, 029 431 2344, Suomen riistakeskus
Yle: Metsäkauris ja valkohäntäpeura syövät saariston arvokkaita kevätkasveja https://yle.fi/a/74-20234507
TS: Kauriit voivat hävittää Saaristomeren harvinaisen kevätkukan – tutkijat löysivät toimivan suojakeinon https://www.ts.fi/a/7025787