Huuhkaja, tuo Euroopan suurin pöllö on meidän maassamme käynyt erittäin uhanalaiseksi. Vielä 30-40 vuotta sitten saaristossa oli vankka huuhkajakanta, mutta 2000-luvulla laji on käynyt harvalukuiseksi. Kuitenkin ulkosaaristossa, Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella on edelleen tukeva huuhkajakanta. Mutta sen tilanteesta, pesäpaikoista ja poikastuotannosta tiedetään kovin vähän.
Metsähallitus pyysi Arkipelagia-seuraa selvittämään eteläsaariston huuhkajien tilannetta. Aluksi selvitettiin paikallisen väen, kesäasukkaiden ja lintuharrastajien havaintoja. Maastotyötä, kallioiden kiipeilyä ylös ja alas hienoissa maisemissa, aloitettiin kesällä 2025. Vuosikymmeniä vanhoja pesäkallioita koluttiin toiveena löytää huuhkajan elosta merkkejä, oksennuspalloja, sulkia ja ulosteita. Ensimmäisen vuoden inventoinnit osoittivat tosiaan, että jostakin syystä huuhkajakanta näyttää elinvoimaiselta ulkosaaristossa. Näin vaikka esimerkiksi Nauvon, Korppoon ja Houtskarin isoilta pitäjäsaarilta laji on melkein hävinnyt.
Kesän 2025 työn tuloksena paikannettiin kahdeksan asuttua huuhkajan reviiriä, mutta poikasia löydettiin vain neljä. Tosin pesän tai pesästä lähteneiden poikasten löytäminen ei ole ihan helppoa.
Vesimyyrä, rotat ja varislinnut ovat huuhkajalle mieluisaa saalista. Varsinkin kaksi viimeksi mainittua saalislajia ovat vähentyneet sen seurauksena, että suuri määrä kuntien kaatopaikkoja on suljettu, ja jätteet käsitellään suurissa laitoksissa huuhkajien ulottumattomissa. Ulkosaaristossa on kuitenkin perusruokaa, lokkeja ja sorsia tarjolla vuoden ympäri, myös leutoina talvina. Tämä saattaa selittää tämän tupsukorvan säilymisen paljailla ulkosaarilla.
Omat havainnot saariston huuhkajista – kuten muistakin linnuista – on hyvä ilmoittaa ja tallentaa lintuhavaintojärjestelmään www.tiira.fi. Tutkijat löytävät havainnot sieltä. Tiirassa arkaluonteiset havainnot, kuten havainnot pesinnöistä, pysyvät salattuina.
