Toimintaympäristömme on saaristomeri, saarten rikkoma merialue Itämerellä. Alue rajoittuu
idässä Suomen lounaisrannikkoon ja lännessä Ahvenanmantereeseen. Etelärajan muodostaa
Pohjois-Itämeri ja Pohjoisrajan Selkämeri. Saaristomeren maisema-alue on kansallismaisema ja alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto.
Merellistä kulttuuriperinnöstä kertovat ympäristöstä löytyvät rakennetut ja arkeologiset jäljet, joissa näkyy ihmisen tapa ymmärtää ja käyttää saaristomerta kautta aikojen. Historian saatossa
ihmisen toiminta on jättänyt meren rannoille kiehtovan ja monipuolisen kulttuuriperinnön.
Arkipelagia-seura on hoitanut vuosia saaristomeren perinnemaisemia, jotka ovat lajirikkaita, avoimia tai puoliavoimia ympäristöjä muistona menneistä saariston maankäyttötavoista.
Trunsö on Saaristomeren eteläreunan kyläsaari, joka on ollut asuttuna ainakin 1400-luvulta saakka. Tunnusomaista Trunsölle ovat vanhat saaristolaistalot ja kauniit kiviaidat. Ympärivuotinen asutus loppui parikymmentä vuotta sitten; karjanpito oli päättynyt jo ennen tätä. Saaren avoimet nummet ja kedot kasvoivat vähitellen tiheäksi katajametsäksi. Arkipelagia-seura aloitti maanomistajien myötävaikutuksella vuonna 2024 talkootyönä kyläketojen raivauksen, ja samaan aikaan nötöläiset lampaat tulivat avuksi. Saarella pesii uhanalaisia kirjokerttuja, jotka otetaan huomioon raivauksen suunnittelussa.
Vielä sata vuotta sitten Trunsö oli aivan puuton saari, jonka nummilla ja kedoilla laidunsi kylän talojen karjaa. Kummelbergin eteläpuolinen kostea niitty oli vuosisatoja sitten suojaisa satamapoukama, ja myöhemmin sieltä on niitetty heiniä lehmien talvirehuksi. 1920-luvulla saaressa, sen pohjoiskärjessä kasvoi vain yksi ainoa mänty, joka tunnettiin nimellä Kråktall. Silloin se oli Trunsön ainoa mänty. Nyt koko pohjoispuoli saaresta on mäntymetsän peitossa.
Kataja on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana vallannut vanhat laidunmaat niin, että komeimmillaan nelimetriset katajat ja läpipääsemättömät tiheiköt olivat peittäneet alleen kauniin kylämaiseman. Arkipelagia-seuran talkooväki tuli tänne töihin vuonna 2024. Katajia, kauniita pihlajia ja orjanruusuja on jätetty sen verran kasvamaan, että kirjokertun ynnä pikkulepinkäisten, viherpeippojen, hemppojen sekä muiden kerttujen ja kerttusten uskotaan viihtyvän ihmisten ilona entistä runsaampina. Trunsöstä ei ole enää tulossa samanlaista avointa, tuulen pyyhkimää nummea, joka se oli sata vuotta sitten. Tavoitteena on sen sijaan kaunis hakamaa. Tarkoituksena on jatkaa luonnonhoitotöitä Trunsössä usean vuoden ajan sen mukaan mitään saaren maanomistajat katsovat tarpeelliseksi.
Pidä Saaristo Siistinä ry omistaa Trunsössä Grannasin tilan, jota talkooväki on käyttänyt majoitustilana. Saarella on kesäkaudella tarjolla yhdistyksen palveluja, ks. https://trunso.pidasaaristosiistina.fi/fi_FI/trunso
Arkipelagia-seura on jo pitkään järjestänyt talkoita vapaaehtoisille luonnon ystäville luonnonhoidon parissa. Seuran toimesta on katajikoita, ruusupensaita ja muuta pusikkoa raivattu viime vuosikymmenenä pariltakymmeneltä saarelta. Kohteina on sekä Saaristomeren kansallispuiston saaria että yksityisiä maita, joiden omistajat ovat toivoneet apua raivaukseen.
Seura on kehittänyt tästä työstä oman brändin: SaariAari-hankkeissa on vuoden 2024 loppuun mennessä raivattu vapaaehtoisin ponnisteluin 2134 aaria mitä erilaisinta maastoa, ja tässä työssä on kirjattu noin 13 000 työtuntia. Viime vuosina työtahti on ollut hyvä, ja vuoden 2024 tuloksena kirjattiin 655 aaria 2444 talkootuntia.
Tästä työstä ovat hyötyneet mm. saariston seljakämmekät, apollot ja pikkuapollot sekä uhanalaisista luontotyypeistä hakamaat, kedot ja nummet. Mutta pelkkä raivaus ei auta luontoa pitkään, vaan raivatuilla kohteilla työtä jatkavat lampaat ja toisinaan myös lehmät. Yhteistyö saariston karjankasvattajien kanssa on ollut toimivaa.
Arkipelagia-seura ylläpitää talkoolaisten rekisteriä (näiden omalla suostumuksella), johon voi ilmoittautua, jos hyväntuulinen talkootyö hienoissa maisemissa kiinnostaa. Ilmoittautua voi seuran sähköpostiin: arkipelagia@gmail.com. Tähän ryhmään mukaan tulo varmistaa sen, että saa ensimmäisten joukossa tiedon tulevista talkoista ja ehtii ilmoittautumaan ennen muita. Talkoot ovat olleet varsin suosittuja – ja talkoolaiset tyytyväisiä!
Arkipelagia-seura tekee tunnetuksi Saaristomereen liittyviä asioita Saaristoiltamissa. Kuukauden-kahden välein järjestettävissä luentotilaisuuksissa kerrotaan saaristoon liittyvistä teemoista mitä erilaisimmista näkökulmista.
Kiinnostuneelle yleisölle ovat asiantuntijat kertoneet esimerkiksi punkeista, salakuljetuksesta, viikinkien retkistä, vieraspetojen poistosta ja merikotkien suojelusta. Olemme saaneet kuulla myös saaristometsistä, Linkolan ja Kunttujen soutu- ja melontaretkistä eri vuosikymmenillä samoin kuin linnuston muutoksista.
Saaristoiltamat jatkuvat. Seuralle voi esittää toivomuksia aiheista ja luennoitsijoista, joita halutaan kuulla. Iltamat ovat maksuttomia ja niitä järjestetään Forum Marinumin tiloissa. Tulevista luennoista ja ohjelmasta saa tietoa liittymällä Arkipelagia-seuran (osoite: arkipelagia@gmail.com) jäseneksi tai seuraamalla tiedotusta seuran kotisivuilla.
Jäsentapaamisissa saaristomeren luonnon ja kulttuurin ystävillä on mahdollista tutustua toisiinsa ja viettää yhteistä aikaa.
Olemme käyneet viimeksi katsomassa Turun taidemuseossa palkittujen valokuvaajien Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon näyttelyä Pohjoistuulen metsä. Näyttely on suuri tarina vuosisatoja kasvaneen luonnonmetsän elämästä ja metsän ekosysteemin monimukaisten vuorovaikutusten kokonaisuutena. Ja kerran kaadetun metsän palautumiseen mene samat 200 vuotta kuin niiden kasvamiseenkin.
Näyttelyssä ”kolme katsetta maisemaan” tutustuimme saaristoteemaisiin, Westerholmin, Munsterhjelmin ja Holmbergin 1800-luvun maisemamaaluksien inspiroimina.
Yhdistys järjestää vuosittain ja eri vuodenaikoina retkiä Saaristomeren luontokohteisiin. Utö, Örö, Jungfruskär – Nauvon Berghamn on pitkään ollut suosittu vierailukohde.
