© Arkipelagia-seura | Arkipelagia-sällskapet
arkipelagia@gmail.com

Kuvat (poislukien uutis- ja keskustelusivuston kuvat):
 © Jaakko Ruola ja Martti Komulainen

  • White Instagram Icon

Itämeren hyljekantojen kehitystä esiteltiin Arkipelagian iltamissa

Kuvat: Jouko Högmander

 

Itämeren hyljekannat ovat vankistuneet ja sen myötä myös haitat kalastukselle ovat kasvaneet. Onko metsästys keino rajoittaa kannan kasvua vai olisiko siitä myös elinkeinoksi? Hyljeasioita pohdittiin Arkipelagia-seuran iltamissa maaliskuussa.

 

Hyljekannan koon arviointi on pohja suojelu- ja kannanhoitotoimille. Hyljetutkija Markus Ahola Naturhistoriska Riksmuseetista kuvasi hyljekantojen koon arviointimenetelmiä, jotka eroavat eri hyljelajien välillä. Harmaahylkeiden eli hallien määriä lasketaan kevättalvisilta karvanvaihtoajan lepäilyluodoilta lentolaskentoina. Norppamääriä sen sijaan arvioidaan linjalaskentoina. Karvanvaihtoaikoina hylkeet ovat parhaiten havaittavissa ja laskettavissa.

 

1900-luvun alkuvuosikymmeninä metsästyksen ja tapporahan heikentämät hallikannat romahtivat. 60-70 -lukujen ympäristömyrkyt kurittivat hylkeitä entisestään ja aallonpohjassa kanta supistui muutamaan tuhanteen. Nyttemmin myrkkykuorma on pienentynyt ja kannat lähteneet roimaan kasvuun.

 

 

Hallin nk. laskentakanta on Itämerellä 30 000 luokkaa, mikä tarkoittaa arviolta 37 000 - 50 000 todellista hallimäärää. Saaristomeren laskentakanta tästä on noin 8000 yksilöä. Nykyinen Itämeren kokonaismäärä on vain noin puolet tapporahatilastojen mukaan arvioidusta hallikannan koosta huippuvuosina 1900-luvun alussa.

 

Aiemmin halliakin runsaampi norppakanta sen sijaan ei ole lähtenyt niin kovaan kasvuun kuin halli. Uhkana on etenkin ilmastonmuutos, mikä uhkaa jäistä hallia riippuvaisemman norpan lisääntymistä. Etenkin eteläiset norppakannat mm. Saaristomerellä ovat uhanalaisia.

 

Ekologista metsästysturismia?

 

Suomen Riistakeskuksen Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola esitteli hylkeenmetsästystä historiallisesti ja mitä se on nykyään. 1980-luvulla rauhoitetut halli ja norppa ovat nykyisin riistalajeja, joiden alueellisiin kiintiöihin perustuva metsästys on vielä vähäistä, muutaman sadan yksilön luokkaa. 

 

Vankimmat metsästysperinteet ovat Pohjanmaalla, missä on hyljetuotteisiin liittyviä kehittämishankkeita. EU:n hyljekauppakielto tosin kieltää hylkeiden kaupallisen hyödyntämisen.

 

Itsekin hylkeitä metsästänyt Toivola visioi josko hylkeistä olisi mahdollista kehitellä ekologisen metsästysturismin kohde.

Tunnisteet:

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Please reload

Please reload