Yhteistyöllä hyviä tuloksia uuttuprojektissa
Uuttu-projektissa alkuvuoden 2026 painopisteenä on ollut vahvistaa toimintaa ja yhteistyötä erityisesti Saaristo-Naantalin alueella (Velkua, Merimasku ja Rymättylä).
Velkuan koulun kanssa käynnistettiin kummikoulutoiminta. Kevään aikana Arkipelagia-seuran koulukummit ovat osallistuneet koulun erityispäivien toteuttamiseen. Toukokuun saaristotaitopäivässä ohjattiin oppilaita lintuharrastuksen pariin. Linturastilla lapset tutustuivat lähiluontoon kaukoputken, kiikareiden ja teleobjektiivilla varustetun kameran avulla, harjoittelivat linnunlaulujen tunnistamista mm Merlin-sovelluksen avulla, perehtyivät lintukirjoihin ja kokosivat havaintojaan BirdLifen Lasten lintuviikon retkilomakkeelle.
Lukuvuoden päättyessä Arkipelagia-seura jakoi kolme stipendiä Velkuan koulun oppilaille, jotka olivat osoittaneet erityistä kiinnostusta saariston luontoon ja kulttuuriin. Stipendit rahoitetaan Arkipelagia-seuran stipendirahastosta, jonka tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten luontoharrastusta.
Velkuan kouluyhteistyön lisäksi projektin uuttuja jaetaan Merimasku-Seuran toimesta Kollolan kylätalolla. Naantalin kaupunki avusti Velkualla ja Merimaskussa jaettujen uuttujen hankinnassa.
Seljakämmekkä
Tänä vuonna seljakämmekkälaskentoihin saatiin mukaan oppimaan uusia laskijoita. Perjantaina 15.5. kaksi viiden hengen ryhmää jakaantui laskemaan Kivimon, Lömsön, Björkön ja Jöutmon kämmekät. Maanantaina 18.5. viisi laskijaa keskittyi Roslaxin, Hyppeisten ja Saverkeitin kännykkäalueisiin. Niillä paikoilla, joihin olimme saaneet omistajalta luvan, käytimme suihkutettavaa hirvikarkotetta, joka oli osoittautunut tehokkaaksi edellisenä keväänä. Kämmekkätilanne oli hyvä, mutta viileä toukokuun alku oli pitänyt kukinnot melko pieninä. Ensi vuonna on tarkoitus levittää karkotetta useammille paikoille, mahdollisuuksien mukaan myös saariin.
Linnustoseurannoissa vilkas vuosi menossa
Seuran veneelle on kertynyt kevään ja alkukesän aikana runsaasti meripäiviä. Toukokuussa liikkeellä olivat merikotkan pesimäreviirejä tarkastaneet seuran jäsenet ja loppukuusta ulkosaariston linnustonseurantaväki.
Tänä vuonna Metsähallituksen toimeksiannosta tehtävät laskennat kohdistuivat ensin Trollön-Gulkronan alueelle ja sitten Vänön läntiseen saaristoon, joista laskettiin runsaan sadan saaren linnusto. Tulokset julkaistaan myöhemmin osana seurantojen yhteenvetoa, mutta kuluvan vuoden osalta ei merkittäviä muutoksia linnustossa havaittu.
Huuhkaja on erittäin uhanalainen pöllö, jonka tilannetta Arkipelagia-seura on inventoinut Metsähallituksen toimeksiannosta Saaristomeren kansallispuiston alueella. Siellä tunnetaan toistakymmentä huuhkajan reviiriä, mutta tämä vuosi näyttää olleen huuhkajan pesinnässä välivuosi. Varmoja pesintöjä voitiin todeta vain yksi. Tiedetään, että kaikki huuhkajaparit eivät pesi joka vuosi. Ravintotilanne ja edeltävän talven sääolot vaikuttavat lajin lisääntymiseen.
Seura on jatkanut tänä kesänä myös eteläsaariston kirjokerttujen kartoitusta. Tämä laji on oikeasti vaarassa hävitä Suomen pesimälinnustosta, ja viimeiset parit sinnittelevät kansallispuiston eteläreunalla ja Ahvenanmaan Kökarissa. Kaksivuotinen kartoitus saatiin valmiiksi heinäkuussa, ja tulokset julkaistaan syksyllä. Sen verran voi jo nyt kertoa, että kirjokertun tilanne on huolestuttava. Kaikkia syitä lajin voimakkaaseen vähenemiseen ei tunneta, mutta avoimien hakamaiden ja ketojen umpeenkasvu laidunnuksen loputtua, on vähentänyt sopivia elinympäristöjä tälle lajille.
Pilkkasiiven viime vuonna tehtyä Saaristomeren kansallispuiston poikuekartoitusta täydennetään tänä vuonna heinäkuun lopun ja elokuun laskennoissa. Erityisesti pyritään seuraamaan poikueiden yhdentymistä ja niiden selviytymistä kansallispuiston eri osissa.
Muuta
Arkipelagia-seura vastaanotti kesäkuun alussa WWF:n Panda-palkinnon ja tarkoitus on järjestää heidän kanssaan alkusyksyllä mediaretki tutustumaan Trunsön talkoiden tuloksiin. Palkintorahoilla pystymme panostamaan aiempaa enemmän kirjokertun ja seljakämmekän elinolosuhteiden parantamiseen. Suurkiitos palkinnosta!
Marja Hallikainen laski Berghamnin tähkämaitikat saaren raivatulta kedolta.
Juhannuksen jälkeen osallistuivat Oili Pyysalo ja Riitta-Liisa Pettersson metsähallituksen ahokirkiruoholaskentoihin Jungfruskärillä. Tälläkin orkidealla oli hyvä kukintavuosi. Reilun 40 vuoden aikana toteutettu saaren lehdesniityn hoito, niitto ja laidunnus näkyvät kukkaloistona. Kirkiruohomäärät ovat kasvaneet noin 40 yksilöstä reiluun1800 yksilöön.
Arkipelagia-seura oli mukana Pro Houtskärin ympäristöpäivillä torstaina 16.7. Päivi Kuntze esitelmöi aiheesta kauriseläimet ja seljakämmekkä. Riitta-Liisa Pettersson kertoi miten palauttaa niittyjen kukkaloisto.