Apollo
Parnassius apollo
Isoapollo-perhonen on Suomen kookkain päiväperhoslaji. Se on Suomessa rauhoitettu ja sitä tavataan lähinnä vain Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Elinympäristökseen apolloperhonen vaatii aurinkoisia, isomaksaruohoa kasvavia kalliomaastoja.
Apollo on helppo tunnistaa, eikä sitä voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin. Pikkuapollosta sen erottaa helposti takasiipien punaisten rengaskuvioiden perusteella.
Arkipelagia-seura aloitti apolloperhoshavaintojen keräämisen kesällä 2014 ja on saanut yleisöltä huomattavan määrän uutta tietoa perhosen elinalueista.
Apollo kärsii ketojen umpeenkasvusta. Keskeistä apollokannan elpymiselle on luoda hyvä kasvuolot perhostoukan ravintokasville, isomaksaruoholle.
Kohdelajit
Seljakämmekkä
Dactylorhiza sambucina
Harvinainen ja rauhoitettu seljakämmekkä on Arkipelagia-seuran pitkäaikaisin kohdelaji. Adam och Eva -orkidea esiintyy Suomessa vain Saaristomeren alueella.
Seljakämmekän elinympäristöjä uhkaavat niittyjen ja ketojen umpeenkasvu sekä laiton keräily. Arkipelagia-seura on jo 1990-luvulta saakka tehnyt seljakämmekän kartoituksia mm. Houtskarissa ja järjestänyt yleisölle suunnattuja orkideasafareita, joilla tutustutaan kasviin luonnossa. Lisäksi seura järjestää talkoita seljakämmekän elinympäristöjen turvaamiseksi.
Muuttohaukka
Falco peregrinus
Muuttohaukka on maailman nopein eläin ja voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa 400 km/h.
Muuttohaukkakanta on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi, eikä niitä pesi Saaristomerellä tällä hetkellä lainkaan.
Arkipelagia-seura on talkootöin kesän 2014 aikana valmistanut ja asentanut muuttohaukoille suunniteltuja pönttöjä ulkosaariston linjatauluihin, ja toivoo näin saavansa tämän upean linnun takaisin saaristoluontoomme.
Kuva © Jorma Tenovuo